IGG Finland hinausohjeet
YLEISTÄ
Skaalapurjekoneet ovat yleensä isoja ja painavia, jolloin hinaaminen on ainoa järkevä keino saada ne korkealle taivaalle termiikkejä metsästämään. Tällä sivustolla perehdytään skaalapurjekoneiden hinaustoimintaan. Ohjeet ovat tarkoitettu auttamaan alkuun ja myös syventämään osaamista hinaustoiminnassa. Hinaaminen on yksi harvoista lennokkilajeista, joissa kaksi pilottia tekee yhteisen suorituksen. Suuret koneet ja tiimisuoritukset tekevätkin lajistä yhden hienoimmista lennokkiurheilun muodoista.
Hinauskoukku
Jokaisessa lennokissa on oltava servolla laukaistava hinauskoukku. Hyvä hinauskoukku on yksinkertainen, nopea ja varmatoiminen. Yleisin ongelma irroituksessa on voiman puute servossa, jolloin koukku ei aukea hinaussiiman ollessa kierällä. Servon tulisi olla vähintään 5kg tai vahvempi ollakseen varmatoiminen kaikissa tilanteissa. Sen toiminnan voi testata vetämällä siimasta koneen painoa vastaavalla voimalla ja laukaisemalla koukku. Laukaisu tapahtuu lähettimen kytkimellä tai painonapilla. Se tulee järjestää niin, että laukaisu onnistuu nopeasti ja varmasti kaikissa tilanteissa.
Hinauskoneessa koukku asennetaan katolle mahdollisimman lähelle painopistettä sen takapuolelle. Koukun voi myös asentaa esikuvanmukaisesti hinauskoneen perään. Peräkoukusta hinaaminen on vaativampaa kuin katolta hinaaminen, joten suositeltavaa on aina aloitella kattokoukulla. Purjekoneessa koukku on aivan keulassa tai lähellä keulaa rungon alla tai sivulla. Koukkua valitessa kannattaa muistaa, että siinä on riittävästi tilaa myös paksulle siimalle ja narulle.
Hinaussiima
Hinaussiima on yleensä n. 25 m pitkä ja noin 2-3mm paksu punottu köysi. Sen molemmissa päissä on lenkki, josta se kiinnitetään hinauskoukkuun. Hinauskoneen päässä siima voi irroitettaessa tai hinatessa sotkeentua peräsimiin, horneihin, ohjausvaijereihin jne. Siitä syystä hinaussiiman päällä voi käyttää koneen rungon pituudelta jäykkää suojaputkea, joka estää siiman kiilautumisen peräsimien rakoihin. Sivuperäsimen hornit kannattaa suojata niin, ettei siiman voi takertua niihin. Värillinen hinaussiima näkyy hinatessa paremmin kuin valkoinen. Siiman päässä oleva suojaputki tai erillinen paino saa sen putoamaan kohtisuoraan alas, jos se irroitetaan kokonaan. Silloin se tulee varmemmin kentälle tai puuston läpi maahan asti eikä leijaile latvoihin, josta sitä yleensä on mahdotonta enää saada alas.
Purjekoneen päässä voi käyttää pakkomurtolankaa, joka mitoitetaan siten että se kestää normaalin hinauksen mutta katkeaa voimakkaasti kuormitettuna. Langan mitoittaminen on hankalaa, koska se ei tietenkään saa katketa normaalissa hinauksessa tai pikkunykäyksissä. Langan pitää olla mielummin liian vahva kuin heikko. Esimerkiksi 0,8mm nailononaru ja 1,5mm siima kestää hyvin suurenkin koneen painon. Hinaustapahtumiin on hyvä valmistaa erillinen adapteri, joka sopii omaan purjekoneeseen ja jossa on sopiva pakkomurtolanka valmiina. Se kiinnitetään varsinaiseen hinaussiimaan.
Ennen hinausta
Ennen hinauksien aloittamista tehdään normaalit kantomatkatestit ja koeponnistetaan hinauskoukku. Sen pitää irroittaa nopeasti ja luotettavasti kuormalla, joka vastaa vähintään koneen omaa painoa. Hinauskone koelennetään ennen päivän ensimmäisiä hinauksia ja varmistetaan toiminta sekä trimmit. Näiden lisäksi tutustutaan kenttään, reunaesteisiin ja selvitetään tuulen suunta. Näiden toimenpiteiden jälkeen hinauspaikka ja hinaussuunta ovat selvillä. Nyt aletaan käynnistellä moottoreita ja kiinnittämään siimoja. Pulssi nousee ja päivän hinaussessio voi alkaa!
Hinaussiima kiinnitetään hinauskoneeseen ja se rullataan lähtöasemaan. Hinauskoneelle kannattaa tehdä testi täydellä kaasulla ja varmistaa, että kaikki tarvittava teho löytyy heti lähdössä. Tämän jälkeen siima kiinnitetään purjekoneeseen ja molemmat pilotit siirtyvät purjekoneen taakse lähelle toisiaan. Tämä on tärkeää siksi, että hinauksen aikana on pystyttävä kommunikoimaan keskenään. Hinauskoneella ajetaan vähän eteenpäin ja kiristetään siima.
Ennen lähtöä tehdään hinaussuunnitelma. Pilotit sopivat keskenään pääasiallisen hinauspolun. Hinaus tapahtuu suunnilleen vastatuuleen, mutta käytännössä se ei mahdollista vaan hinauksen aikana on yleensä pakko kaartaa niin, etteivät koneen kulkeudu liian kauas piloteista. Hyvä näköyhteys koneisiin auttaa huomattavasti hinauksen onnistumisessa. Eräs strategia on tehdä ns. vastatuuli – S, jolloin heti lähdön jälkeen kaarretaan yhdistelmällä vinosti vastatuuleen ja hetken päästä kaarretaan vastatuulen kautta vastakkaiselle puolelle. Kaikkein vaikeimmin hallittavia asioita hinauksessa on kaarto myötätuuleen ja toisaalta mukavassa vastatuulessa yhdistelmä nousee taivaalle tasaisesti kuin hissi.
Tärkein asia suunnitelmassa on päättää, mihin suuntaan koneet kaartavat heti lähdön jälkeen. Hinaussiima laitetaan hinauskoneen päässä sivuvakaajan sille puolelle, minne kaarretaan. Muussa tapauksessa kireä siima estää kaarron. Samalla tarkistetaan, että siima kulkee korkeusvakaajan yläpuolelta. Kun siima on kireällä, suunnitelma on tehty, pilotit seisovat purjekoneen takana, niin kaikki on valmiina ja hinaus voi alkaa!
Hinaus voi alkaa!
Lähtö on yleensä koko hinaustapahtuman kriittisin hetki. Molempien pilottien on oltava kaiken aikaa valmiina irroittamaan hinaussiima, jos joku asia näyttää menevän pieleen. Tilanteet kehittyvät nopeasti ja jos olet epävarma, irroita koukku välittömästi. Purjekone on vielä matalalla ja sen saa suoraan lentämällä jarruilla alas. Hinauskone vapautuu kuormasta, jolloin sen voima yleensä riittää selvittämään sen omat ongelmat.
Hinauskoneessa ongelmia aiheuttaa ison moottorin momentti, joka vääntää konetta voimakkaasti oikealle. Kuorma on kiinni katolla ja pyrkii siksi vääntämään pyrstöä alas, jolloin kannuspyörä jää helposti rullauksen ajaksi maahan. Kun kone vedetään siitä asennosta täydellä teholla ilmaan, se nousee helposti liian jyrkässä kulmassa ja kaartaa samalla oikealle. Mahdollinen sivutuulikomponentti vie pystöä myös hitaassa vauhdissa mukanaan.
Kaasu työnnetään täysin auki ja valmistaudutaan ottamaan mottorin vääntö vastaan sivuperäsimellä. Koko kiihdytyksen ajan konetta ohjataan sivuperäsimellä eikä siivekkeillä! Kannuspyörä työnnetään heti kiihdytyksen alussa ilmaan ja pidetään kone maassa. Nokkapyöräkoneella huolehditaan, että keula ei nouse liian aikaisin. Kun purjekone on ilmassa, niin hinauskoneen saa ilmaan yleensä hyvin pienellä vedolla. Ilmassa voi jopa joutua työntämään, ettei nousukulma kasva liikaa. Ajetaan suoraan vakio nousukulmalla kunnes ollaan n. 20m korkeudessa. Nousukulmaa ei kannata kasvattaa tässä vaiheessa liikaa, koska yhdistelmä kerää vielä vauhtia.
.
Purjekonetta ohjataan siivekkeillä koko ajan ja aluksi keskitytään pitämään siivet vaakatasossa. Kun vauhti kasvaa, purjekone nousee yllättävän helposti ilmaan. Se nostetaan muutaman metrin korkeuteen ja odotetaan kunnes hinauskone on ilmassa. Kone pidetään kaiken aikaa hinauskoneen yläpuolella ja keskitytään pitämään siivet vaakatasossa. Purjekonetta ei saa ohjata liikaa, sillä nyt hinauskone vie ja purjekone vikisee…
Hinauksen vaiheet
Hinauspolku on ennalta sovittu ja yleensä lähdön jälkeen kaarretaan johonkin suuntaan. Hinauskoneen tärkein tehtävä on kaartaa hitaasti ja pitää nousukulma kaiken aikaa vakiona. Purjekoneen tärkein tehtävä on pysytellä hinauskoneen yläpuolella niin, ettei hinausiima estä hinauskoneen peräsimien toimintaa.
Hinauskoneessa vältetään voimakkaita ohjausliikkeitä. Hidas kaarto onnistuu parhaiten, kun se ajetaan sivuperäsimellä ja siivekkeillä huolehditaan, ettei kone kallistu kaarrossa liikaa. Kaarrossa on kaiken aikaa tärkeää tarkkailla nousukulmaa ja pitää se vakiona. Kun ajetaan siksakkia vastatuuleen, niin homma onnistuu yleensä parhaiten. Kun ollaan korkealla, kannattaa välttää kaartoja ja ajaa vain rauhallisesti suoraan ylämäkeen. Myötätuuleen kaarrettaessa vauhti kiihtyy maasta katsottuna, mutta sen pitääkin kiihtyä. Ilmanopeus ja nousukulma pidetään vakiona ja jos tässä vaiheessa löysää kaasua, niin siima löystyy ja pahimmillaan purjekone ajaa päälle.
Purjekoneen pilotti keskittyy pitämään koneensa hinauskoneen yläpuolella ja siipiä vaakatasossa. Kaaron aikana konetta kallistetaan siivekkeillä varovasti kaarron suuntaan. Purjekoneen tulisi pysytellä aina hinauskoneen takana ja kaarrossa ulkokurvin puolella. Jos purjekone oikaisee kaarrossa, siima löystyy ja seuraa nykäisy sen taas kiristyessä. Liika ohjaaminen tekee menosta levotonta ja poukkoilevaa. Kun sopiva nopeus ja nousukulma on löydetty, niin purjekone lentää lähes itsekseen.
Hinausnopeutta voi säätää monella eri tavoin. Helpointa on etsiä sopiva nousukulma täydellä kaasulla. Liian pieni vetokulma ja kova nopeus tekevät purjekoneesta hyvin vaikean lennettävän jolloin se yliohjautuu heiluen puolelta toiselle. Liian hidas nopeus puolestaan johtaa tilanteeseen, jossa purjekone ei pysy hinauskoneen yläpuolella ja painaa lopulta hinaussiimalla sen perää alas. Hinauskulma jyrkkenee, vauhti hidastuu edelleen ja hetken kuluttua molemmat koneet sakkaavat. Hinausnopeutta voi säätää myös hinauskoneen laipoilla ja purjekoneen jarruilla, mutta se vaatii kokemusta ja harjoiteltua yhteispeliä.
Hyvä irroituskorkeus on n. 200-300m. Kun ollaan 300m yläpuolella, niin hinauskoneen siipiä on jo vaikea erottaa tarkasti. Mitä korkeammalla ollaan, sen vaikeammaksi koneiden keskinäisen asennon havainnointi tulee. Näissä tilanteissa on parasta olla tekemättä mitään ja odottaa hetki, kunnes kone taas näkyy. Ohjausliikkeet johtavat helposti vain ongelmiin ja pakkolaukaisuun. Mikäli hinaus alkaa mennä pieleen, koneet sakkaavat tai koneiden asentoa ei kerta kaikkiaan näe, niin silloin laukaistaan hinaussiima välittömästi irti kummastakin päästä. Molemmat koneet rauhoitetaan ja lennetään normaali suoritus sen jälkeen. Avustajien tehtävä on katsoa hinaussiiman putoamispaikka. Sitä ei pidä katsoa itse, vaan keskitytään omaan lentoon!
Irroitus ja lasku
Hinaussiiman voi laukaista missä tahansa hinauksen vaiheessa, mutta hallittu irroitus pitää aina sopia etukäteen ja siihen pitää molempien valmistautua. Jompikumpi piloteista ilmoittaa halunsa irroittaa, jolloin hinauskone työntää kevyesti vaakalentoon ja vähentää kaasua. Kun yhdistelmä on vaakalennossa, purjekoneen pilotti irroittaa siiman ja jatkaa vaakalentoa suoraan eteenpäin tai kaartaa vasemmalle. Hinauskone kaartaa oikealle alas ja valmistautuu laskuun.
Kun purjekoneella kaarretaan matalalla, kaarto ohjataan sivuperäsimellä. Siivekkeillä huolehditaan siitä, ettei kone kallistu liikaa ja putoa nopeasti tai lähde luisuun. Tarkka ja turvallinen lasku on isoilla skaalapurjekoneilla tärkeää. Hyvä lennätystaito auttaa paljon ja sitä kannattaa harjoitella peruslennokeilla eikä suinkaan hienoilla skaalapurjekoneilla ja hinauskoneilla.
Takaisin alkuun